Care Bears Kennel, Leila Häkkinen
Taustoja & tilastoja ruotsinlapinkoiran (rlk) kehityksestä,
nykytilasta sisältäen myös omia mietteitä ja näkemyksiä.
Muokattu viimeksi 13.08.2010 / LH
- siirsin sivun blogiin, lähiaikoina tehdään päivityksiä !
HARRASTUKSET & TOIMINTA
Rlk on yksi kolmesta lappalaiskoirarodusta. Rlk:a on Suomessa noin 50-60, eniten niitä näkee näyttelyissä ja agilityradoilla, jonka lisäksi rlk:n kanssa harrastetaan myös TOKOa, verijälkeä (MEJÄ) ja PK-puolen hakua, jälkeä & FH-jälkeä ja koiratanssia. Muutamia rlk:a on osallistunut poropaimennustestiin ja luonnetestiin. Rlk:a toimii Kaverikoirana ja kuutisen rlk:a on suorittanut eritasoisia pelastuskoirakokeita, yksi näistä on toiminut myös virallisena pelastuskoirana.
REKISTERÖINNIT
Lähemmin eri vuosikymmenin tarkasteltuna - Suomi:
T
TERVEYS
Silmät
Suomessa rlk:a on peilattu aktiivisesti, joista on ilmennyt vain PRA (3 kpl, myös yksi tulkinnanvarainen, iältään n. 8,5v), HC (2kpl), GRD (2 kpl) ja MRD (1 kpl, ko. koira oli edellisessä tarkastuksessa vielä terve.
Aiemmin oli myös toinen MRD, joka myöhemmin uusintatarkastuksessa oli terve, sittemmin tulkinnanvarainen ja myöhemmin GRD).
Ruotsissa on ilmennyt silmäsairauksista mm.: PRA, katarakt BP, katarakt ÖP, PPM, FokalRD (täydellisen listan saat SKK Avelsdatasta: raser, listor). Norjassa ilmennyt mm. PRA, katarakt BP ja MRD, raportoitu myös muutamia sisäänpäin kasvaneita slmäripsiä. Silmäpeilatuista (1/07) PRA-sairaista on Suomessa ollut kolme, tutkimus hetkellä yksi näistä oli 8v ja kaksi muuta 9 vuotiaita. Ruotsista löytyneet ovat olleet 4v -11v vastaavasti Norjasta löytyneet 7v - 10v.
lk pääsi vuoden 2006 alusta prcd-PRA tyypin DNA-testin piiriin. Prcd-typin PRA:ta on tavattu kaikilla kolmella lappalaisrodulla ja tähän mennessä kahdessa muussa on tavattu myös muunkin tyyppistä PRA:ta (geeniä/geenejä ei vielä tunneta). Vuosina 2006 ja 2007 lappalaisrodut saivat testausavustusta rotuyhdistykseltä. 1.1.-08 lähtien yhdistys EI ENÄÄN anna avustusta rotujemme prcd-PRA tutkimuksiin! Yhdistyksen päivitetyt avustukset heidän kotisivuille.
SKK (Svenska Kennelklubden) uudet 1.1.2008 voimaan tulleet rekisteröintisännökset koskien ruotsinlapinkoiria Ruotsissa, http://www.skk.se/pdf/regler/regbest08.pdf (sivu 38). Huom. nämä säännökset koskevat siten myös suomalaisuroksia, joita käytetään jalostukseen ruotsalaisnartuille tai Ruotsissa synnyttäviä suomalaisnarttuja, kun pennut rekisteröidään SKK:n rekisteriin.
Ulkomailta tuotavia pentuja voidaan SKK:n rekisteröidä vapaasti, niiden jalostuskäyttö
määräytyy sitten myöhemmin yksilön oman prcd-PRA testituloksen mukaan.
Ruotsalaisomistuksessa olevia C-tyypin uroksia ei voi enään 1.1.08 jälkeen käyttää jalostukseen suomalais-/norjalaisnartuille, koska tuolloin uroksen omistaja rikkoisi SKK:n sääntöjä ja häntä rankaistaisiin sen mukaisesti.
Rlk:n tilanne alkaa pikku hiljaa näyttämän paremmalta prcd-PRA DNA-testituloksia on tehty enemmän ja myös useimmat kasvattajat testaavat pentueensa. Aluksi kun suurin osa testatuista yksilöistä oli jotenkin yhteyksissä johonkin PRA -sairaaseen tai DNA-testissä C-statuksen saaneeseen näytti tulokset kovin ikäviltä. Nyt lisääntyvien testauksien myötä tilanne muuttuu koko ajan valoisampaan suuntaan.
Alla oleva päivitetään lähiaikoina….
Virallisesti testatut (suurin osa - SLK:n sivulla)
Raportoituja PRA-sairaita (peilattuja) koiria on maailmassa tähän mennessä 18 kpl (joista 10 kpl myös prcd-testattuja tuloksella C).
Jalostuksessa AxA yhdistäminen ei ole suositeltavaa koko rodun tulevaisuuden kannalta. A-tyyppinen yksilö tulisi pyrkiä yhdistämää B-tyyppiseen yksilöön. Suomessa meillä on myös käytettävissä AB*,
B*, C, C* tai testaamaton yksilö A-tyypin yksilölle. Tämä siksi että voisimme taata populaation monivivahteisuuden säilymisen ja yksilöiden tasapuolisemman ja laajemman käytön jalostuksessa.
Turvataksemme rodun varman tulevaisuuden tulisi maailmassa rlk pentuja rekisteröidä vuodessa yli 200, nyt määrä alle puolet tuosta! On varoiteltu, jos rekisteröintimäärät jatkuu entisellään tai jos ne vielä pienevät voi jo vuonna 2020 rotu olla hävinnyt sukupuuttoon. Ruotsin rotuyhdistys tekee tällä hetkellä kovaa urakkaa etsien rodun kannasta vähemmän sukua olevia uroksia, jotka yritetään saada terveystarkastettua ja mahdollisesti sitä myötä jatkokäyttöön auttamaan rodun tilannetta.
Prcd-PRA testausten yleistymisen lisäksi olisi tärkeää jatkaa C-statuksen saaneiden yksilöiden peilauttamista. Tämä siksi, että saisimme paremman käsityksen sairauden ilmenemisajankohdasta ja kulusta rlk:lla. Mahdollista on että vain osa C-tyypin (2*sairasta geeniä) yksilöistä tulee elinaikanaan sokeutumaan. Toki ikääntyvä koira hidastaa muutoinkin tahtia, joten omistajien tulisikin erityisesti seurata koirien mahdollista hämäränäön heikentymistä, joka mainitaan yhtenä sairauden alkuvaiheen muutoksista.
Ruotsissa ainakin osalle yli 3-vuotiaista C-tyypin omaavista koirista annetaan SLK:n avustusasta koiran silmäpeilauttamiseen vuosittain.
Nyt modernin DNA-testauksen avulla jo 5 vko ikäiset pennut voidaan testa. Verikonäytteestä saatava tulos on virallinen eikä se muutu koiran vanhetessa. Aikuisen koiran testaamisen on nyt myös käytössä sylkinäyte, joka ei ehkä tule yleistymään koska sitä ei kelpuuteta kennelliittojen jäjesestemiin virallisena tuloksena. Suomen kennelliitto (SKL) ei vielä kerää tai julkaise prcd-PRA tuloksia, mutta toivotaan että pian tähän tulisi muutos ja saisimme myös nämä tulokset julkaistuksi SKL:n KoiraNet:ssä.
Vaikka meillä nyt on hyvä ja tarkka DNA-testi käytettävissä tulee meidän silti peilauttaa koiriemme silmiä, koska ko. testi ei näytä muuta kuin tuon yhden tyypin silmäsairauden. Erilaisia silmäsairauksia on olemassa paljon, joista toisiin pitää suhtautua vakavammin kuin toisiin, mutta tärkeää on säästyä muiden silmäsairauksien leviämiseltä laajalti populaatioomme.
Suomen silmäpeilatut rlk:t vuosina 1987-2007 koiran syntymävuoden mukaan (KoiraNet)
Kommentti: Lista on hieman ristiriitainen, 1990 syntyneiden kohdassa lukee - 3 koiraa
tutkittu - pitää paikkansa, mutta todetut PRA ja HC ovat yhdellä ja samalla koiralla, joten
OK tulosten määrä tulisi olla 2 kpl. Samoin kuin 1995 syntyneiden kohdalla - 5 koiraa
tutkittu - pitää paikkansa, mutta PRA/HC ovat taas yhdellä ja samalla koiralla, jonka lisäksi on yksi MRD, joten OK tulosten määrä tulisi olla 3 kpl.
Syntyneitä -sarake, koiran syntymävuosi, joka ei aina ole sama kuin rekisteröinti vuosi.
Taulukosta puuttuu yksi OK tulos, vuonna 1978 syntynyt koira, jonka tutkimustulos on
vuodelta 1989, johtuu vuosirajauksesta.
Ruotsin silmäpeilatut rlk:t vuosina 1990-2004 koiran syntymävuoden mukaan. (SKK Avelsdata)
Kommentti: Ruotsissa on tuon lisäksi yksi PRA sairas, vuonna 1985 syntynyt koira, jonka tutkimustulos on vuodelta 1992, johtuu vuosirajauksesta. Lisäksi puuttuu yksi katarakt BP, vuonna 1993 syntynyt koira, jolla on ruotsalainen tutkimustulos vuodelta 2002. Vuonna 2007 tuli yksi PRA-koira lisää.
Diagnooseista tarkemmin.
Norjan silmäpeilatut rlk:t vuosina 1998-2006 koiran tutkintavuoden mukaan (DogWeb)
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
11 25 20 10 15 15 14 24 14
Muutoin kaikki terveitä paitsi 2*PRA, 2*MRD, 4*KatBP (ja 1, jolla jokin muuntyyppinen katarakt).
Netistä löytyy hyvin tietoa eri silmäsairauksista suomeksi ja ruotsiksi:
Doggy Rapport 2 - 2004 & Doggy Rapport 3 - 2004
Tutustu tarkemmin prcd-PRA testiin suomeksi ja ruotsiksi.
Prcd-PRA:n periytymiskaavio:
Suomessa rlk:lle hyväksytään kaikkien (A, B, C) statustyyppien jalostuskäyttö yhdistettäessä:
A x A
kaikki jälkeläiset ovat A*, ei tarvitse erikseen testata.
A x B
jälkeläiset ovat laskennallisesti 50% A ja 50% B, eivät sairastu prcd-PRA tyypin silmäsairauteen. Jokainen jälkeläinen tulee testata, statusta on joko A tai B, mutta sitä ei kyetä päättelemään.
A x C
kaikki jälkeläiset ovat 100% B*, eivät sairastu prcd-PRA tyypin silmäsairauteen. Ei tarvitse erikseen testata.
B x B
jälkeläiset ovat laskennallisesti 25% A, 50% B (eivät sairastu) ja 25% C, jotka voivat jossain elämän vaiheessa (vanhemmalla iällä) sairastua prcd-PRA tyypin silmäsairauteen. Jokainen jälkeläinen tulee testata, statusta ei kyetä päättelemään.
Ruotsissa on rotuyhdistyksen ja kennelliiton ohjeistus PRA:n ja jalostuksen suhteen valmistunut.
Tutkimattomien vanhempien pentueita syntyi vielä vuoden 2007 aikana ennenkö heillä vuoden 2008 alusta astui voimaan rlk:n kohdalla kaikkien jalostuskoirien testaaminen edeltäen niiden jalsotuskäyttöä. Ruotsin laki kieltää PRA-sairaan (peilattu) ja C-tyypin koiran jalostuskäytön.
Heidän kennelliitto estää nyt siis myös testaamattomien koirien jalostuskäytön. He pystyvät tekemään BxB yhdistelmiä, jolloin yhdistelmälle tulee etukäteen hakea CS:ltä poikkeuslupa ja syntyneet pennut tulee tetata ennen rekisteröintiä. He tulevat aluksi saamaan rahallista avustusta prcd-PRA DNA-testaukseen tämän vuoden ajan ja SLK/AK:lla on mahdollista avustaa harvinais-sukuisten koirien testaamista myöhemminkin. Toinen tärkeä asia, SKK & SLK tulevat antamaan rahallista avustusta yli 3 vuotta vanhojen prcd-PRA C-tyypin statuksen saaneiden koirien vuosittaiseen silmäpeilaukseen. Myös yksi rodun elvytyskeino, jonka SLK/AK on saanut käyttöönsä
on muutamien spermamäärien pakastaminen, jolloin pystytään säästää tämän hetken uroksista spermaa käytettäväksi ns. ”uutena” taas 10-20 vuoden päästä.
Täältä löytyy tuorein tieto vuonna 2008 voimaan tulevasta prcd-PRA terveysohjelmsta.
Täältä voit lukea SKK (Svenska Kennelklubben) uudet (1.1.2008 voimaan tulevat)
rekisteröintimääräykset, jotka on nyt rlk:lle asetettu.
Svenska Lapphundsklubbenin sivulta löytyy mm. kattava prcd-PRA-statuksen omaavien koirien lista (kattaa koko maailman). Status kyetään myös joissain tapauksissa päättelemään yksilön vanhempien tai jälkeläisten testitulosten perusteella, joten virallisten tulosten lisäksi on olemmassa muutamia B* tyypin statuksen ja useampia AB*, BC* tyyppisen statuksen omaavia koiria (osa hyvinkin iäkkäitä tai jo edesmenneitä). Edellä mainitut päätellyt tulokset ovat epävirallisia, sillä näitä yksilöitä ei itseään ole testattu eikä niiden polveutumisesta ole tarkastettu.
Kaavio, jonka mukaan joitakin statuksia kyetään päättelemään.
Lonkat
Suomen kaikista 53 tutkitusta rlk:sta on 3:lla D-lonkat, joka on todella hyvä tilanne.
Lonkat eivät periydy kovin suorasti koska myös muut tekijät vaikuttavat niiden kehitykseen (pennun/nuoren koiran ruokavalio, mahdollinen liikalihavuus ja liiallinen rasittava liikunta).
Suomen tilanne 9/2007:
Terveet (A+B) = 69,81 % (37 kpl), C = 24,53 % (13 kpl), D = 5,66 % (3 kpl), E = 0 %.
Suomen taulukko vuosina 1987-2007, koiran syntymävuoden mukaan (KoiraNet).
Ruotsin tilanne:
Nykyisellä arvosteluasteikolla
Terveet = 71,64 % (293 kpl), C = 21,03 % (86 kpl), D = 5,62 % (23 kpl) ja E = 1,71 % (7 kpl).
Aiemmalla arvosteluasteikolla
UA = 86,30 % (397 kpl), 1 = 7,83 % (36 kpl), 2 = 4,78 % (22 kpl) ja 3 = 1,09 % (5 kpl).
Ruotsin taulukko vuosina 1990-2004 koiran syntymävuoden mukaan (SKK Avelsdata)
Aiemmin on käytetty toisenlaista arvosteluasteikkoa, jonka vuoksi alla kahdet tulokset.
Norjan tilanne vuosina 1987-2004 koiran tutkintavuoden mukaan.
Terveet = 88,22 % (412 kpl), C = 6,64 % (31 kpl), D = 4,07 % (19 kpl) ja E = 1,07 % (5 kpl).
Norjan taulukko (Lapphund Stikka 4/2005).
Kyynärpäät
Suomessa on tutkittu tähän mennessä (9/07) 12 koiraa, joista kahdella on todettu lieviä kyynärnivelmuutoksia.
Ruotsissakaan ei kyynärpäitä tutkita kovin paljoa verrattuna lonkkiin. Heillä on vuosien
1990-2004 aikana tutkittu 103 koiraa, joista kolmella on lieviä ja kahdella keksiasteen muutoksia.
Norjassa ei ole tutkittu kyynäriä juurikaan, vuosien 2001-2006 aikana vain 4 koiraa on tutkittu, joista kolme A:ta ja yksi E.
Polvet
Suomi on nähtävästi ainut maa, jossa rlk:n polvia tutkitaan hieman satunnaista enemmän.
9/07 mennessä tutkittuja oli yhteensä 21 kpl, jotka kaikki ovat olleet terveitä.
Muut
Epilepsiaa on ilmennyt rodussa ajoittain. Tällä hetkellä on käynnissä epilepsiatutkimus
sairauden aiheuttavan geenin/geenien löytämiseksi. Tutkimuksessa on mukana monia eri
rotuja mm. lappalasirodut slk ja lpk. Geenin/geenien löytymiseen voi mennä aikaa, joten
maksullisen testin tuloon voi kulua vielä vuosia.
Slk ja lpk ovat myös mukana HC silmäsairaus- ja Addissonin taudin geenitutkimuksessa.
Joten varmasti kun tauteja aiheuttavat geenit löytyy voidaan ne myös tarkastaa rlk:lta, jos
vain jokunen sairas yksilö saadaan tutkittavaksi. Hyvin todennäköistä on että näin lähisukuisilla roduilla sairaudet aiheuttaa samat geenit, kuten olemme jo todenneet prcd-PRAn kohdalla.
Geenitutkimuksia on Suomessa käynnissä useita eri roduilla, joten tulevaisuudessa ne voivat tarjota avun monen haitallisen sairauden karsinnassa. Napatyrät ovat normaalisti olleet pieniä, joten ne johtavan vain pentuetarkastuspöytäkirjamerkintään (hyvin harvan joudutaan leikkaamaan).
Myös nivustyrä on ilmennyt vanhemmalla koiralla. Tiedossani on myös yksi häntämutka.
Norjassa on kirjattu myös muutamia sisäänpäin kasvaneita ripsiä. Vanhemmalla iällä on tavattu myös joitain sydänongelmia, nisäkasvaimia, kohtutulehduksia ja munuaissairus. Kardiomyopatiaa oli muutamissa pentueissa 90-luvulla, Ruotsin/Norjan tilasta ei minulla ole varmaa tietoa.
Hammaspuutoksia, purentavikoja ja kivesvikaa on myös rlk:lla kuten liki kaiken rotuisilla koirilla.
Rodun kotimaassa on 2000-luvulla raportoitu myös muutama patellaluxatio, Addisonin tauti, Osteokondroosi. Viime vuosituhannen puolella raportoitujen sairauksien joukkoon kuuluvat myös Glaucom (viherkaihi), JMK (Juvenil muskelatrofi), Pompes sjukdom, mutta näitä ei ole tavattu rlk:lla lähimpään kuuteen-seitsemään vuoteen, toisia yli kymmeneen vuoteen. Rlk:lla on ilmennyt vähän sairauksia ja siitä voimme varmaan osittain kiittää rodun sopusuhtaista ulkomuotoa ja joustavaa olemusta. JTO ( RAS - SLK, Ruotsi ) valmistui rlk:lle muistaakseni vuonna 2004, mutta sitä tullaan varmaan piakoin muuttamaan parimmin nykytilaan sopivaksi.
JALOSTUS
Nykyään on niin uroksilla kuin nartuillakin lähes yhtä suuri merkitys kantaan käytettäessä niitä tasapainoisemmin jalostukseen. Enään ei löydy ns. ”Matadoreja” (paljon käytettyjä uroksia) joita oli vielä 70-80- luvuilla, jolloin jonkin uroksen jälkeläismäärä saattoi hipoa jopa 300 jälekäistä.
Nykyisin Ruotsin rotuyhdistys toivoo, että uroksien jälkeläismäärä ei ylittäisi 35 jälkeläistä.
Vuoden 2008 alusta tuo tavoite lasketaan max 25 jälkeläiseen/yksilö. Tuon lisäksi heidän
kennelliitto rajoittaa narttujen pentuemäärän maksimissa viiteen.
Top20 käytetyimmät Ruotsin jalostuskoirat, 1990-2006.
20 koiran joukossa 13 urosta ja 7 narttua. (SKK Hunddata)
Rek.no
Koiran nimi
Sukupuoli
Synt.vuosi
Ruotsissa syntyneet jälkeläiset
Ruotsissa syntyneet jälkeläisen-jälkeläiset
N21222/93
Spette's Bårro, (Norjantuonti)
H
1993
71
160
S60054/94
Fjällfarmens Prins
H
1994
55
97
S27174/95
Jambos Kello
H
1995
47
78
S41033/93
Renvallarens Cim
H
1993
45
102
S58754/95
Norrviddens Jarrak
H
1995
38
5
S31430/96
Lappeåhs Zack
H
1996
33
30
N23117/91
Öyerfjellets Civok, (Norjantuonti)
H
1991
31
75
S50479/90
Stråhles Rillo
H
1990
29
47
S15352/98
Raidis Halli
H
1998
26
51
S21571/91
Norrviddens Sieidi
T
1991
26
53
S47491/95
Härkes Rappo
H
1995
26
9
S16984/99
Norrviddens Stajki
T
1999
25
5
S58052/90
Lappnallens Sotis
T
1990
24
36
S60055/94
Fjällfarmens Figaro
H
1994
24
18
S31433/96
Lappeåhs Zanni
T
1996
23
33
S49356/91
Wizard
H
1991
22
25
S49496/96
Mikko
H
1996
22
9
S16420/92
Renfjällets Yrra
T
1992
22
5
S15270/99
Norrviddens Lill Seita
T
1998
22
8
S55753/94
Härkes Paiva
T
1994
22
72
Top20 isovanhemmat 1990-2006, 11 urosta ja 9 narttua. (SKK Hunddata)
Rek.no
Koiran nimi
Sukupuoli
Synt.vuosi
Ruotsissa syntyneet jälkeläiset
Ruotsissa syntyneet jälkeläisen-jälkeläiset
N21222/93
Spette's Bårro, (Norjantuonti)
H
1993
71
160
S25807/91
Fjällfarmens Ajtti
T
1991
8
128
S41033/93
Renvallarens Cim
H
1993
45
102
S60054/94
Fjällfarmens Prins
H
1994
55
97
S31765/90
Jambos Bimbolina
T
1990
19
93
S27174/95
Jambos Kello
H
1995
47
78
S23036/90
Raidis Cliff
H
1990
13
78
N23117/91
Öyerfjellets Civok, (Norjantuonti)
H
1991
31
75
S55753/94
Härkes Paiva
T
1994
22
72
N34495/90
Spette's Dingo, (Norjalainen uros)
H
1990
16
65
S11299/91
Härkes Hetta
T
1990
13
63
N37192/93
Razza, (Norjantuonti)
T
1993
16
57
S68619/90
Lappeåhs H-Betina
T
1990
10
56
S39598/92
Lappeåhs Barrazz
H
1992
9
56
S21571/91
Norrviddens Sieidi
T
1991
26
53
S13306/91
Stjärnfallet's Dahke
H
1990
8
53
S15352/98
Raidis Halli
H
1998
26
51
S50479/90
Stråhles Rillo
H
1990
29
47
S18568/97
Cahppes Idja
T
1997
17
45
S58215/93
Raidis Ixi
T
1993
13
42
Tehollinen populaatio Ruotsissa vuosina 1990-2006 (SKK Avelsdata)
Sukusiitosprosentti Ruotsissa vuosina 1990-2006 (SKK Avelsdata)
Alla vastaavasti Suomen tehollinen populaatio ja sukusiitosprosentti vuosina 1994-2004 (KoiraNet)
Suomen tehollinen populaatio on hyvin pieni, joten toivonkin että mahdollisimman useaa tervettä ja rodunomaista yksilöä käytettäisiin jalostukseen vähintään kerran. Mahdollista on myös lainata narttu jalostuskäyttöön, jos omistaja ei itse halua ryhtyä kasvattajaksi. Tuonnit/viennit eri maiden kesken ja astutusmatkat rajojen ylitse ovat hyvällä mallilla Pohjoismaissa (FIN, SE, NO).
Suomen rlk-kanta:
http://www.ruotsinlapinkoirat.com/kanta.html
Keinosiemennys – varteenotettava vaihtoehto kun uros on kaukana.
Keräsin tähän muistilistan & hyödyllisiä linkkejä, joista oli apua kun suunnittelin ensimmäistä keinosiemennyksellä tehtävää pentuetta. Kyseessä oli siirtosperman käyttö (mahdollisesti myöhemmin ehkä myös pakastesperma tulee ajankohtaiseksi).
Tarkista ajoissa mahdolliset tuonti- & vientisäännöt kummastakin maasta.
Selvitä onko halutun uroksen omistaja kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä.
Onko heillä lähellä asiansa osaava klinikka (tarvittaessa pyydä ajoissa eläinlääkäriltäsi ohjeita)
Miten nopeasti klinikalle pääsee kun ajankohta tiedossa, entä ilta- ja viikonlopuu vastaanotot.
Missä on lähin lentokenttä, joka ottaa rahtikuljetuksia & mikälaisia lentoja, entä viikonloput.
Kuinka ajoissa paketti oltava kentällä (n. 2-3 tuntia ennen lähtöaikaa, tiedustele etukäteen)
Minkälaisena pakettina kannattaa lähettää, esim. Jetpack (+ tarvittaessa jakelulla).
Näytettä otettaessaa tulee rekisterikirja olla mukana (myös keinosiemennystä tehtäessä), koirat tulee olla myös ID-merkittyjä. Näytteen ottava eläinlääkäri varmentaa uroksen tunnistusmerkinnän ja allekirjoittaa paketin mukana lähetettävän sperman alkuperätodistuksen. Samaan pakettiin tulee laittaa myös astutustodistus mahdollisine liitteineen. Keinosiemennyksen tekevä eläinlääkäri vastaavasti täyttää keinosiemennystodistuksen, joka tulee lähettää vielä uroksen omistajalle allekirjoitettavaksi ja sen jälkeen lähetetän muiden tarvittavien papereiden kera SKL:lle, viimeistään 14 pv toimenpiteestä. Aikanaan ko. pentuetta rekisteröitäessä tuo keinosiemennyspäivämäärä merkitään pentueilmoituslomakkeeseen, johon tulee myös hankkia uroksen omistajan allekirjoitus ennen SKL:lle lähettämistä.
Kun ”oikeat päivät” alkavat lähestyä ottaa eläinlääkäri mahdollisesti ensin irtosolunäytteen (”papa”) nartusta, jonka hän pystyy tutkimaan klinikalla mikroskoopilla. Papa ei yksistään anna tarkkaa tietoa astuts-/keinosiemennysajankohdasta. Kun siinä havaittaan selviä muutoksia otetaan progesterontesti (verinkoe), joka lähetetään VETLAB:n, Tampereelle. Verikokeen tulokset saa seuraavana päivänä noin klo 14-16 eläinlääkäriltä ja samalla voidaan päättää jatkotoimenpiteistä. Testausta jatketaan (max. joka toinen päivä) kunnes saadaan halutunlainen tulos ja voidaan sopia keinosiemennysajankohasta. Keinosiemennyskäynnillä eläinlääkäri tarkistaa sperman laadun ja samalla otetaan vielä prog.testi, jolla pystytään jälkikäteen varmistetaan tapahtuneen toimenpiteen oikea-aikaisuus. Noin 4 viikkoa (31-35pv) onnistuneen toimenpiteen jälkeen voi nartun nartun käyttää ultrassa, jossa nähdään onko narttu kantava.
Hyödyllisiä linkkejä netissä:
VetLab:
Seerumin progesteroni
Eläinlääkäriasema Veter, Tapio Palolahti
keinosiemennyksessä & Suomessa
Mäntsälän eläinlääkäriasema
http://www.mantsalanelainlaakariasema.fi/palvelut_erikois.html
http://www.mantsalanelainlaakariasema.fi/keinos.html
Muita artikkeleita:
Nartun lisääntymishäiriöt ja astuttaminen
SKL:n ohjesivu
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Keinosiemennys.htm
Pet-Vet, Turku OPVET mm. Spermapankki...
http://www.pet-vet.fi/spermapankki.htm
http://www.opaskoirakoulu.fi/opvet/keinofi.htm
